Historia

Rauman Seudun Reserviläiset ry:n vaiheista

Samanaikaisesti valtakunnallisen järjestön perustamisen aikoihin pidettiin Rauman Reservialiupseerien perustava kokous 17.5.1954 Raumanlinnassa, jossa paikalla oli 18 henkilöä. Sen aktiivisimpina puuhamiehinä olivat vääpelit Alvar Laaksonen ja Eino Ylitalo. Heidän laillaan olivat yhdistyksen jäsenet alkuaikoina pääasiallisesti sodan käyneitä miehiä, mikä vaikutti toiminnan henkeen oleellisesti, ”pohja oli kaikilla yhteinen”, kuten 50-luvulta asti toiminnassa mukana ollut kunniajäsen Eino Saarivuori toteaa muistuttaen sotakokemusten luomista katkaisemattomista siteistä. Näihin ankariin kokemuksiin perustuva henki näkyy hyvin myös sotaveteraanin sekä yhdistyksemme perustajajäsenen, 50 vuotta reserviläistoiminnassa aktiivisesti mukana olleen kunniapuheenjohtajan Väinö Leppäsen sanoissa:

”Maanpuolustus on aina ollut minulle sydämen asia. Se oli sitä jo ennen sotia, mutta tietenkin tositilanteessa taistelu syvensi vielä tunnetta. Minun ikäluokkani oli konkreettisesti joutunut kokemaan miten tärkeää puolustusvalmiuden ylläpitäminen on.”

Toisaalta yhdistys perustettiin kylmän sodan aikaan, jolloin veteraanisukupolven kunnioitus ja arvostus olivat hävettävän alamaissa ja maanpuolustus ”oli ikään kuin julistettu pannaan”, kuten Ilpo Norokorpi toteaa. Muiden raumalaisten maanpuolustusyhdistysten lailla Rauman Reservialiupseerit ry sai tukea Vakka-Suomen nuorisosäätiöltä. Jo varhaisista vaiheista lähtien on yhdistyksen kokoontumispaikkana ollut Raumanlinnan kiinteistössä sijainnut huoneisto. Yhdistyksen oman lipun naulaamistilaisuus oli 26.11.1961, mikä arvovaltaisine kutsuvieraineen oli merkittävä maanpuolustusjuhla. Lipun vihki raumalaisten hyvin tuntema pastori Oiva Tuominen. Tilaisuudessa yhdistyksen puheenjohtaja Leevi Yläjä lausui:

”Suomen kansa tarvitsee edelleen sitä talvisodan henkeä, joka sai silloin vaaran hetkellä kokoontumaan yksimielisinä kansana lippujen alle täyttämään sen mikä lippuvalassa vannottu oli. Tämän saman hengen säilyttäminen ja perintönä jättäminen seuraaville aliupseeripolville on, se on yhdistyksemme tärkein tehtävä.”

Raimo Salosen suunnittelema yhdistyksen standaari valmistettiin v. 1979. Rauman Reservinaliupseerit ry valittiin Reserviläisliiton malliyhdistykseksi v. 1986. Liittokokous pidettiin yhdistyksen 50-v. juhlaan liittyen v. 2004. Naisyhdistys oli saanut saman tittelin vuotta aikaisemmin. Naisyhdistys esittikin merkittävää roolia raumalaisessa maanpuolustuskentässä. Yhdistys täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

Rauman Reserviläisten pitkäaikaiset jäsenet Eeva ja Kauko Suominen lahjoittivat sopivan tontin RAU -majaa varten. Tämä yhdistyksen oma vapaa-ajanrakennus vihittiin käyttöön v. 1992. Siitä lähtien maja onkin ollut tiiviissä käytössä reserviläisyyteen oleellisesti kuuluvissa ulkoiluaktiviteeteissa. Mainittakoon joulutulet ja avantouinti tontilla olevassa lammessa.

                                                                                                                           

V. 1995 Reservin Aliupseerien Liitto ry muutti sääntöjään siten, että siitä tuli avoin maanpuolustusjärjestö. Sen uudeksi nimeksi tuli Reserviläisliitto ry. Tämä mahdollisti sen, että jäseniksi saattoivat nyt päästä aliupseerien lisäksi myös upseerit ja miehistön jäsenet sekä varusmiespalvelusta käymättömät henkilöt. Rauman Reservialiupseerit ry muuttui tämän ajatuksen hyväksyen Rauman Reserviläiset ry:ksi. Muutos ei ollut kaikkien mieleen, kuten ei pitkäaikaisen perustajajäsenen Lauri Jalosen mielestä. Hän halusi kuitenkin monen muun lailla riidattomasti ja rakentavasti jatkaa toimintaa saman lipun alla, kuten hän asian tiivisti ja toteaa vielä:

”Isänmaan hyväksi tehdään työtä yhdistyksen nimestä riippumatta.”

Yhdistyksen jäsenjakauma on aina edustanut yhteiskunnan keskeisiä sosiaalisia rakenteita tasapuolisesti. Eri ammattikunnat ovat olleet hyvin edustettuina, nuorten ja miehistön osuus on jatkuvasti kasvamaan päin. Naisten määrä on pysynyt vähäisenä. Huolestuttavinta on havaita, miten jäsenmäärä on huippuvuosista pudonnut ja on viimeisen vuosikymmenen pysynyt n.180-190 jäsenen paikkeilla. Jäsenmäärän vähentyminen peilaa Satakunnan piirin tilannetta.  Tässä on meille haastetta varsikin kun muistetaan, että Reserviläisliitto on kasvanut Suomen suurimmaksi maanpuolustusjärjestöksi. On ikävä tosiasia, että sotaveteraanit poistuvat keskuudestamme kovaa vauhtia. Tätä kirjoitettaessa oli jäsenistössämme enää yksi sotaveteraani, Jouko Rajala. Todettakoon kuitenkin, että heidän vaikutuksensa on läsnä nyt ja tulevaisuudessa, samasta aatepohjasta kumpuava henki elää sammumatta. Vuoden 2013 lopussa pitkään toiminut Lapin Reserviläiset lakkautti yhdistystoimintansa. Valtaosa, useampi kymmenen sen jäsentä siirtyi Rauman Reserviläisiin nostaen yhdistyksemme jäsenmäärän n. 230 hengen paikkeille. Lappilaisten varsinainen toiminta ei ole loppunut, he jatkavat muun muassa jo perinteeksi muodostuneiden sankarihautatehtävien järjestelyjä Lapissa. On ilolla saanut havaita, että he ovat mukavasti osallistuneet reserviläistoimintaan ja heidän viimeinen puheenjohtajansa Krister Pertola siirtyi johtokuntaamme, jossa hän on aktiivisesti edustanut Lapin seutua.

Rauman Seudun Reserviläiset ry:llä on ollut edustus Satakunnan Reserviläispiiri ry:n hallituksessa. Jyrki Aikko on tällä hetkellä piirin toinen varapuheenjohtaja (2014). Juhani Kukkonen ja Simo Kartano ovat olleet Reserviläisliiton hallituksessa 1990-luvulla ja Aulikki Kartano toimi Reservinaliupseerien naiset liiton puheenjohtajana 1989-1994.

Rauman Reservinaliupseerien naiset ry on ollut merkittävänä tukena toiminnassamme. Esimerkiksi 1977 naiset järjestivät mittavan retkeilypäivän. Siihen osallistui 59 yhdistystä ja noin 400 osallistujaa. Yhdistyksemme miehet vastasivat yöpymisestä ja kuljetuksista.

Yhdistyksen toiminta on ollut monipuolista. Sen keskeisiä aktiviteetteja ovat olleet erilaiset maanpuolustusta tukevat aktiviteetit, erityisesti kilpailu-, viihdytys- ja aatteellinen toiminta.

Aktiviteeteista mainittakoon jotokset visaisine tehtävärasteineen. Näistä merkittävin oli Mikko Kaunismäen vetämä, laajaa tunnustusta saanut Tasalan Wilkun jotos v. 1987. Jotokseen osallistui 120 joukkuetta ja n. 300 henkeä järjestelytehtäviin. Kaksipäiväiseen jotokseen liittyi paljon erilaisia sotilaan taitoihin kuuluvia tehtävärasteja. Hänen ideoimanaan ilmestyi pitkään myös yhdistyksen oma tiedotuslehti RAU -viesti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi v. 1989. Tämä monipuolinen maanpuolustusaktiivi esitti merkittävää osaa myös yhdistyksen rakentaessa v.1982 itselleen pelastuspalvelun (kadonneen etsintä) toimintavalmiutta ja organisaatiota. Tämä monesti kiitosta saanut toimintamuoto on siitä lähtien ollut tehokkaassa käytössä erityisesti Taisto Ketolaisen ja Eerikki Kivimäen luotsaamina. Tällä hetkellä jaostoa johtaa Keijo Nurmi. Miten usein ovatkaan reserviläiset hälytyksen saatuaan rientäneet kokoontumispaikalle ja lähteneet sieltä sitkeästi etsimään kadonnutta - usein onneksi tuloksekkaasti. Allekirjoittanutkin muistaa erään äitienpäiväaamun juhlinnan jääneen kesken hälytyksen tultua, siihen jäi kuohuviinilasi pöydälle.

Uusimpana yleistä turvalisuutta tukevana toimntana on osallistuminen (MPK:n kautta) tulevana kesänä järjestettävään Pihlus2014-öljyntorjuntaharjoitukseen. Reserviläiset vastaavat mm. huollosta, tiedustelusta ja vartioinnista.

Yhdistyksen toiminta on ollut monipuolista. On ollut perinteisiä reserviläislajeja: suunnistusta, maasto- ja partiomestaruuskilpailua, fyysistä ja psyykkistä kuntoa tasapuolisesti mittaavia jokamieskilpailuja ja kerhoiltoja esitelmineen. Siviililuonteisimpina aktiviteetteina mainittakoon muun muassa yritysvierailut, lasten hiihtokilpailut, rekiajelut, monenlaiset illanvietot, itsenäisyyspäivän tanssiaiset sekä teatteri- ja kevätretket - jopa verenluovutus. Lapin vaelluksista tuli vuosikymmeniksi merkittävä toimintamuoto. Erätaitoja kehittävillä haasteellisilla vaelluksilla kävi vuosien aikana tuttu vakioporukka, mutta myös satunnaisia matkaajia, v. 1991 vaelluksella mainitaan olleen jopa 37 henkilöä. Silakkamarkkinoiden vartiointi sai alkunsa Poronholman leirintäalueen juhannusvartiointitehtävästä. LC- Rauma/Reimarin järjestämillä kaksipäiväisillä markkinoilla on ollut valvojia neljässä vuorossa n. 26 miestä valvomassa myyjien kojuja ja myyntitavaroita ynnä muita. Yhdistys on harjoittanut myös tiedotustoimintaa esimerkiksi osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin, näyttelyihin ja vastaaviin sekä järjestämällä varusmiesinfoja. Oman Rau -lehden lisäksi merkittävinä tiedotuskanavina ovat olleet piirin Karhu-lehti ja liiton Reserviläinen -lehti. Yhdistys on ollut näkyvästi esillä myös paikallislehdissä, erityisesti sen logolla varustettujen ilmoitusten kautta. Yhdistyksellämme on ollut käytössä runsaan vuoden omat kotisivut. Kotisivumme on pääasiallisesti jäsenemme Jesse Heinisen käsialaa.

Rauman Reservinaliupseerit ry järjestivät merikilpailut, osallistuivatpa raumalaiset menestyksekkäästi myös autokilpailuihin. Ammunta kuuluu oleellisesti sotilaan taitoihin ja on ollut alusta asti keskeinen yhdistyksen toimintamuoto. Tällä hetkellä se on saanut uutta potkua sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ja perinneaseammunnan myötä. SRA:n joukko muodostuu nuorista alan harrastajista, joita vetää Kimmo Harju. Perinneammunnan toiminta lähti vunna 2014 käyntiin, kun yhdistyksemme yhdessä Rauman Reserviupseerikerhon kanssa perusti perinneasejaoston ja hankki lajiin sopivia aseita. Jaoston vetäjänä toimii Tommi Salonen. Mainittakoon Reserviupseerikerhon kanssa yhdessä järjestetyt Vakka-malja-kilpailut. V. 1966, jossa voittaja sai kyseisen kiertopalkinnon haltuunsa vuodeksi.Tämäkin ammunta-aktiviteetti kuvaa hyvin jo alusta lähtien tärkeäksi muodostunutta yhteistyötä Rauman Reserviupseerikerho ry:n, veljeskerhon kanssa, jota nimitystä Ilpo Norokorpi osuvasti käyttää. Yhteistyö on vuosikymmenten varrella vain lujittunut, yhteiseen veljesrnkiin on tullut myöhemin erityisesti Rauman Seudun Rauhanturvaajat ry ja monet muut yhteistyötahot. Valtaosa aktiviteeteista onkin tänä päivänä yhteistyön tulosta. Ei sovi unohtaa hedelmällistä vuorovaikutusta (esimerkiksi ammunta ja lentopallo) Kuuskajaskarissa aikanaan sijainneen linnakkeen kanssa.

Rauman reserviläisten kilpailijat ovat saavuttaneet voittoja. Esimerkiksi Tuomo Valtonen on voittanut Reserviläisurheiluliiton maastokilpailun kahdesti sekä Matti Hämäläinen ja Timo Torpo sijoittuneet pronssille. Ammunnassa ovat menestyneet muun muassa Ane Kaunismäki, sekä Jukka ja Tero Hovila. Piirin maastokilpailuissa ovat menestyneet Tuomo ja Ari Valtonen, sekä Keijo Nurmi. Yhdistyksen joukkue on menestynyt valtakunnallisissa jotoksissa ja voittanut liiton merikilpailumestaruuden neljästi. Viime vuosina Rauman Reserviläisten jäsenet ovat pärjänneet erinomaisesti uudessa lajissa, sovelletussa reserviläisammunnassa (SRA). Heistä mainittakoon muun muassa Kimmo Harju sekä v. 2013 Satakunnan Reserviläispiirin kilpailussa menestyneet Tero Ilomäki (piirimestari), Tero Leino ja Olli-Pekka Bragge, jotka lunastivat näin paikan piirin SM-joukkueessa.

                                  

Yhdistystoimintaan kuuluu oleellisesti ansioituneiden jäsentensä palkitsemiset. Palkitsemisessa ovat käytössä muun muassa liiton ansiomitali (kultainen, hopeinen ja pronssinen), maanpuolustusmitali ja puolustusministerin myöntämää ansioristi, erilaiset levykkeet sekä liiton, piirin ja yhdistyksen standaarit. Yhdistys on palkinnut noin 90 jäsentään. Kunniapuheenjohtajaksi yhdistys on kutsunut Väinö Leppäsen 1979 (1979-2010) ja Simo kartanon 2010. Kunniajäseniksi ovat kutsuttu v.1994 Lauri Arvonen, Olavi Niemi, Antti Haltsonen ja Lauri Jalonen, sekä Eino Saarivuori v. 2009, Pertti Peltonen v. 2010 ja Matti Iso-Pärnä v. 2014.

Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja Matti Iso-Pärnä mainitsee usein yhtenä yhdistyksemme merkittävimpänä tapahtumana Mannerheim-ristin ritarien v. 1997 Raumalle tekemän kesäkokouksen. Rauman Reserviläiset ry oli omalta osaltaan tapahtumaa järjestämässä. Vaikuttavalla vierailullaan ritarit luovuttivat viimeisen ritarimaljan Rauman Reserviupseerikerho ry:lle ja Rauman Reserviläiset ry:lle käytettäväksi yhdistysten välisen toimintakilpailun kiertopalkinnoksi. Oli ikimuistettavaa saada edustaa raumalaisia maanpuolustusyhdistyksiä raumalaistaustaisen ritarin Taavi Törmälehdon vaikuttavissa hautajaisissa v. 2007. Voiko reserviläiselle olla velvoittavampaa, Yläjän mainitsemaan lippuvalaan sitouttavampaa hetkeä, kuin nähdä Suomen lippuun verhotun arkun laskeutuvan isänmaan poveen kunnialaukausten ja juhlavan musiikin saattelemana?

                                                                  
 

Menneitten sukupolvien tarinat velvoittavat nykyihmistä tulevaisuusvastuullisuuteen. Ne velvoittavat muun muassa reserviläisiä toimimaan omalta osaltaan isänmaan ja kotiseudun turvallisuuden parhaaksi, viitoittamaan ritarien ja veteraanien lailla rohkeasti tietä tuleville sukupolville. Tähän vastuullisuuteen ja rohkeuteen kuuluu Yläjän esittämän lujan maanpuolustusvalmiuden, -hengen ja – tahdon vaaliminen. Siihen sisältyy erityisesti uskallus ilmaista painokkaasti oma näkemyksensä, kuten huolen maamme turvallisuutta uhkaavista seikoista, esimerkiksi puolustuksen heikentämisen vaaroista.

Menneeseen kunnioittavasti tukeutuen, tulevaisuuteen toiveikkaasti suuntautuen.

 

Jyrki Aikko

 

Lähde: Norokorpi,I., Rauman Reserviläiset ry. 2004. 50 vuotta vapaaehtoisesti isänmaalle.

Tekstiä päivitetty 60-v. juhlavuoden kunniaksi 19.5.2014