Kunniamerkkipalvelu Sotainvalidien Veljesliitto
Pienoiskunniamerkkien, solkien ja kunniamerkkinappien myynti, kunniamerkkien ompelu, kunniamerkkinauhojen ja solkien kiinnittäminen ja uusiminen. Palvelemme myös ulkomaisia kunniamerkkejä koskevissa asioissa. Kunniamerkkipalvelu on avoinna ma–pe klo 8–15. Kunniamerkkipalvelu on kiinni maanantaina 5.12. Lähetä mitalisi: Sotainvalidien Veljesliiton Kunniamerkkipalvelu, Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 4, 2. krs Sähköpostiyhteydenotot: keskus.tsto(at)sotainvalidit.fi Ilmoita yhteystietosi (erit. puhelinnumero) ja haluatko vaihtaa merkkien nauhat, tuleeko neula- vai pinssikiinnitys. Kerro milloin haluaisit, että mitalisi palautettaisiin (esim. vielä ehdit ennen 6.12. ruuhkia). Silja Myllyniemi kunniamerkkipalvelunhoitaja puh. 09 4785 0209 Anneli Wallendahr toimistotyöntekijä puh. 09 4785 0207 |
|
Käyttämällä Sotainvalidiliiton palvelua tuet samalla heidän toimintaansa!
Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
Ritarikunnat Suomessa on kolme valtiollista ritarikuntaa, Vapaudenristin ritarikunta (VR), Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR) ja Suomen Leijonan ritarikunta (SL). Suomessa on lisäksi muita virallisia ja puolivirallisia ansioristejä ja -mitaleja sekä muistomitaleja ja -ristejä.
Kunniamerkkien arvoluokat
Yleisohjeita kunniamerkkien käytöstä
Nauhassa kannettavat ritarikuntamerkit kiinnitetään rinnan vasemmalle puolelle noin 2 cm takinkäänteen napinläven alapuolelle yhteen riviin. Merkkirivistön korkeus on noin 10 cm ja jos merkkejä on useita, ne voidaan tarpeen vaatiessa kiinnittää myös limittäin. Järjestys on oikealta vasemmalle: ensin kotimaiset ja sen jälkeen ulkomaiset luokittain.
Vieraan valtionpäämiehen läsnäollessa voidaan hänen maansa kunniamerkit asettaa muiden ulkomaisten (mutta ei kotimaisten) edelle.
Soljenmuotoiset ja muut ilman nauhaa rinnassa kannettavat merkit asetetaan nauhassa kannettavien alapuolelle ja myös rintatähden alapuolelle. Valtion virka-ansiomerkki (XXX) kannetaan kuitenkin joko nauhakunniamerkkien yläpuolella tai niiden rinnalla vasemmalla puolella.
Kunniamerkkien kantaminen
Kantaminen frakkipuvussa Virallisissa tilaisuuksissa esim. juhlaillallisilla, joissa Tasavallan Presidentti tai vieras valtionpäämies on läsnä, kannetaan suurristin nauha liivin päällä, enintään kahta kaularistiä, neljä rintatähteä sekä nauhassa rintaan kiinnitettävät kunniamerkit.
Muissa virallisissa juhlissa ja yksityisillä juhlaillallisilla (esim. vuosijuhlissa, suurissa suku- ja perhejuhlissa) kannetaan suurristiä siten, että nauha kulkee liivin alla, muuten kuten edellä.
Kunniamerkkinapit (boutonit)
Silloin kun kunniamerkkejä ei käytetä, voidaan niiden tunnuksena kiinnittää puvun vasemman takinkäänteen napinreikään (tai vastaavalle kohdalle) kunniamerkkinappi, jonka värit ja muoto ilmaisevat ritarikunnan merkin luokan.
Tunnukset ovat samat kuin pienoiskunniamerkeissä.
Naiset kantavat nappia vastaavalla paikalla puvussaan.
Kunniamerkkinauhat
Palveluspuvuissa samoin kuin kaikissa sotilasmallisissa virkapuvuissa käytetään kaikkia niitä kunniamerkkinauhoja, joiden käyttö on sallittu virkaohjesäännön mukaan sotilasvirkapuvussa. Kunniamerkkinauhat kiinnitetään normaalikoossa 10 mm leveään nauhariviin siten, että nauhojen reunat eivät peitä toisiaan. Nauhat kiinnitetään säädettyyn arvojärjestykseen, ohjeena; neljä nauhaa rivissä.
Kantaminen tummassa puvussa
Kun tummaa pukua käytetään juhla-asuna, voidaan siinä kantaa yhtä kaularistiä tai yhtä rintatähteä (ei molempia yhtäaikaa) sekä kaikkia nauhassa rintaan kiinnitettäviä kunniamerkkejä ja tilaisuudesta riippuen yksityisiäkin ansiomerkkejä. Sitävastoin tummassa puvussa ei käytetä suurristin nauhaa.
Kantaminen smokki-puvussa
Juhla-asuna käytettävässä smokissa voidaan käyttää vain pienoiskunniamerkkejä takinkäänteen päällä, milloin kutsussa niiden käyttöä on edellytetty.
Kantaminen naisten puvussa
Sekä frakkia vastaavassa naisten juhlapuvussa että tummaa pukua ja smokkia vastaavassa asussa naiset kantavat kunniamerkkejä samojen periaatteiden mukaan kuin edellä on mainittu. Rinnassa kannettavat kunniamerkit kiinnitetään samalle korkeudelle kuin miesten puvussa. Komentajamerkki kannetaan nauharuusukkeessa vasemmalla puolella olkapään alapuolella rinnassa kannettavien merkkien yläpuolella.
Pienoiskunniamerkit
Kunniamerkkien kantamista koskevat säännöt sallivat pienoiskunniamerkin käytön virallisissakin tilaisuuksissa. Käyttö on kuitenkin poikkeuksellista.
Tavallisesti kunniamerkkejä kannetaan alkuperäisinä eikä kenelläkään ole velvollisuutta hankkia pienoiskunniamerkkejä. Tilaisuuden järjestäjä voi kutsukortissa mainita pienoiskunniamerkeistä mutta jokainen, jolla niitä ei ole, voi käyttää alkuperäiskokoisia (poikkeus smokkipuku).
Pienoiskunniamerkkejä käytetään frakissa, papiston virkapuvussa ja puolustusvoimien pienessä juhlapuvussa (vaihtoehtoisesti kunniamerkkinauhat).
Tummassa puvussa niitä ei käytetä (naiset voivat kuitenkin vastaavassa puvussa niitä käyttää pukuun liittyvien erikoisongelmien vuoksi).
Pienoiskunniamerkit kiinnitetään vasempaan takinkäänteeseen yhteiseen laattaan kiinnitettyinä. Koska ne kaikki ovat samankokoisia, ilmaistaan kunniamerkin luokka nauhassa olevan soljen napin avulla.
Kotirintamanaisen mitali
Ainutlaatuinen lahja äidille tai isoäidille Kotirintamanaisen mitali on virallinen huomionosoitus kaikille niille naisille, jotka työpanoksellaan vapauttivat miehet maanpuolustuksen tarpeisiin sotien 1939 – 1945 aikana.
Mitali on valtakunnallinen ja se voidaan myöntää naisille, jotka toimivat sotien aikana mm. kotitöissä lasten ja perheen kasvattajina teollisuus- ja palvelutehtävissä varsinai-sissa tai vapaaehtoisissa maataloustöissä kotirintamalottina.
Mitalin esittäjinä voivat toimia
Mitalien jako tapahtuu
Vapaamuotoiset hakemukset:
Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkipalvelu Ratamestarinkatu 9 C 00520 Helsinki tai Sotainvalidien Veljesliiton piiritoimistot
Päätöksen myöntämisestä tekee Sotainvalidien Veljesliiton muistoristitoimikunta. Mitaliin liittyy kunniakirja. Mitalin on suunnitellut taiteilija Paavo Kaukosalo.